Image Slider

08 elokuuta 2016

käkikellotalon uudet vaatteet


kaupallinen yhteistyö *



Tässä taitaa tulla ensimmäiset kunnon ulkokuvat meidän talosta blogiin! Ihan ei meidän talo ulkomuodoltaan edusta mun mieltymyksiäni pelkistettyihin muotoihin, mutta oman aikakautensa (1979-1980) muodokas edustaja tämä kyllä on  koristeellisine parvekkeineen. 

Jo ostaessamme tämän kaksi vuotta sitten tiesimme, että edessä on talon huoltomaalaus. Tänä kesänä päätimme sen toteuttaa, ja koska haluan - aina kun mahdollista - suosia pienempiä kotimaisia yrityksiä isojen pörssiyhtiöiden sijaan, sain ilokseni yhteistyökumppanikseni suomalaisen Ilvesmaalit, joiden laadukkaat maalit olivatkin meille tuttuja aiemmin tekemistämme sisämaalauksista.




Tarkoituksena oli alunperin vaihtaa perinteinen, punainen väri tummanharmaaseen. Punainen ei ole mun lempivärejäni, ja värit ovat hyvin neutraaleja meillä sisälläkin. Ikävä kyllä kunta ei ollut myötämielinen väriehdotuksemme kuultuaan, joten seuraavaksi pitkin alkaa selvittämään alkuperäisen maalin värisävyä. Eikä muuten mikään helppo tehtävä! Tiedossa oli vain edellisen omistajan autotallin seinään kirjoittama " Panu-maali, 2006 ", ja mä kävin laudanpätkän kanssa varmasti viidessä eri rautakaupassa kyselemässä, löytyisikö samaa sävyä mistään. Ei onnistanut. Onneksi Sirkka Ilves-maaleilta lähetti meille mallipaloja heidän värikartastaan, ja sieltä löytyi tismalleen sama sävy kuin vanhassa maalipinnassa. 


























Näistä kuvista näkee aika hyvin, kuinka huonossa kunnossa talomme etelän puoleisen päädyn maalipinta oli. Taisi jäädä aika viime tippaan tämä huoltomaalaus - onneksi se on nyt tehty!
Kävi hyvin, että sattui ihana, aurinkoinen ja lämmin heinäkuu, kun oltiin maalauspuuhissa. Tai no, jos ihan rehellisiä ollaan, mun mies hoiti maalaushommat melkeinpä kokonaan yksin. Koska talomme harjakorkeus on yhdeksässä metrissä, piti vuokrata nosturi yläosia varten, ja onneksi ei ole siippa yhtä korkeanpaikankammoinen kuin meikäläinen. Seisoin terassilla ja purin kynsiäni miehen keikkuessa nosturissa maalitelan kanssa....
























Mies kovasti kiitteli sitä, että pohjamaali oli sävytetty vaaleammaksi. Auringonpaisteessa maalin raja olisi ollut huomattavan paljon vaikeampi nähdä. Vaikka maalia vähän sokkeliin roiskuikin, niin valumia ei tullut, maali levittyi hyvin, oli tarpeeksi paksua ja erittäin peittävää! Nopea ja helppokin urakka kuulemma, kaiken kaikkiaan. 

Myös yläkerran parvekkeen lattia sai uuden pinnan Ilvesmaalien kuullotteella:







Terassin säleikköjen maalaaminen jäi mun vastuulle, ja kyllä siinä maalista riippumatta muutama ärräpää pääsi - ja ihan itseäni saan kiitellä, kun viime kesänä halusin rimat niin pienillä väleillä. 

 Maalausurakan lisäksi myös terassi valmistui viimein, ja ollaan kyllä niin nautittu aurinkoisista päivistä terassilla nyt! Kovastihan olisi tekemistä vielä pihalla. Ensi kesänä olisi haaveissa uusia ainakin vielä pannuhuoneen vanha ovi ja rakentaa oviaukko olohuoneesta terassille. Myös kitukasvuisen pihanurmen tilalle ajateltiin sammalpeitettä kauttaaltaan, jäi vain tänä kesänä vielä tekemättä. 

Tässä vielä ennen -kuva keväältä: 





* bloggaaja on saanut alennusta tuotteista näkyvyyttä vastaan.



02 elokuuta 2016

soutaa, huopaa


Meillä oli kaikenlaisia suunnitelmia uuden makuuhuoneen tekemisestä entiseen työhuoneeseen. Kaivattiin kuitenkin molemmat suurta ja valoisaa makuuhuonetta, mikä meillä aiemmin oli....niinpä siis päivänä eräänä todettiin, että vanhassa vara parempi. Kärsivällinen puoliskoni siis kasasi meidän katossängynkin uudestaan - sillä ehdolla ettei sitä pureta enää ikinä. Ei tietenkään! 

Nyt on niin hyvä taas, ja uni maittaa.


 Meidän eteisaula on ollut, ja on vähän edelleenkin oikea murheenkryyni. Kovanvalkoiset seinät, jotka olivat epätasaiset ja likaisen näköiset, näyttivät suoraan sanottuna kamalilta. Ne olivat niin epätasaiset, että aiemmin miettimäni uudelleenmaalaaminen jollain lämpimämmällä sävyllä olisi vaatinut ensin valtavan pakkeloimis- ja hiomistyön. Avuksi siis kunnon tapetti! Oulun Sisustajilta löysin AM-markkinoinnin Textured Plains -tapetin, joka peitti epätasaisuudet uskomattoman hyvin. Ja sävy (TP1404) on aivan ihana, lämmin beige, joka ei taita punaiseen tai mihinkään muuhunkaan. Lisäksi tykkään hirveästi tekstuurista, joka tuo mieleen 70- ja 80 -luvun. Eli ihan nappi meidän taloon senkin puolesta. 

Nyt kun vielä saataisiin aikaiseksi tehdä 10 sentin alaslasku kattoon (putkiremontin jäljiltä uudet putket kulkevat ihanasti näkyvillä) ja uusia valaistus, jotta siellä näkisikin jotain. Sitten vois jo huokaista.

Kivaa viikkoa kaikille!



01 elokuuta 2016

Valot päällä Asuntomessuilla


Terkkuja Seinäjoelta! Sain muutama viikko sitten kutsun Winled oyltä tulla viettämään viikonloppua Seinäjoelle ja käydä samalla tsekkaamassa tämän vuoden Asuntomessut sekä Solar Sound -festarit. Mummo siis valjastettiin lapsenvahtihommiin ja me matkattiin puolison kanssa riemulla arkea pakoon viikonlopuksi. 

Koska kaikki olette jo varmasti nähneet tuhat kuvaa samoista asuntomessukohteista, laitan niitä  lisää vielä minäkin. Hahaa, no mutta - katsokaa näitä nyt ihan vain valaistusasiat mielessä! Meidän ihana emäntämme, Winledin Noora, kierrätti meitä muutamassa messukohteissa ja kertoi vähän tarkemmin niissä olevista valaistusratkaisuista. Halusin nyt nostaa Lakka Lakeuden (kohde 11) esille, sillä siellä nimittäin valaistus tosissaan säväytti. Kiinteät valaisinratkaisut talossa ovat siis Winledin ja valaistussuunnittelun on tehnyt Toni Reinilä.

Lednauhat rimakatossa näyttivät huikeilta! En ole aiemmin törmännyt tällaiseen ideaan. Toimii minusta älyttömän hyvin; ne tuovat rimoitusta enemmän esille ja toimivat kyllä katseenvangitsijana. Mitä pidätte? 



Keittiössä oli käytetty isoja led-paneeleja yleisvalaistusta luomaan. Tyylikkään näköistä, ja neutraali 4000 kelvinin värilämpötila kyllä huolehtii että valkoinen on valkoista, eikä valo ole liian kylmää tai keltaista. 

Lakeudessa oli myös makuuhuoneissa käytetty epäsuoraa valaistusta. Alaslaskuja näkyi paljon, ja mä tykkään kyllä todella. Luovat tilaan (hyvän valaistuksen lisäksi) myös syvyyttä ja tunnelmaa.




Ehkä kaikista kaunein pihavalaisin mitä olen ikinä nähnyt! Tämä on Haiku nimeltään. Lakeudessa näitä oli valkoisena kauniilla pihalla, Talo Riihessä mustana. Vaikka ovatkin moderneja ulkomuodoltaan, niin näkisin kyllä että sopisivat esimerkiksi meidän retrokodin pihaan tosi hyvin. 

Kylläpä olikin mielenkiintoista mennä messuilla "valaistus" edellä. En  näin remontoijana aiemmin ole kiinnittänyt uusien talojen kiinteisiin valaistusratkaisuihin sen kummemmin huomiota. Tokihan remppakohteisiin saa ja ehdottomasti kannattaakin valaistussuunnitelma tehdä - mekin jäädään nyt vakaasti puntaroimaan asiaa. Valaistus meidän kodissamme on suoraan sanottuna surkella tolalla, ja hyvällä valaistuksella on enemmän merkitystä kuin ehkä osaa ajatellakaan. Valo (tai sen puute) vaikuttaa ainakin minulla vahvasti myös mielialaan. 

|

Yövyttiin muuten hotelli Sorsanpesässä Seinäjoella, parin kilometrin päässä keskustasta. Mä tykkään aina kun paikoilla on oma, mielenkiintoinen historiansa ja tällä hotellilla kyllä oli! 1971 rakennettu hotelli on kokenut valtavan suuren muodonmuutoksen tämän vuosikymmenen alussa, ja runsas ja lämmin sisustus oli tosi tarkkaan mietitty. Mennään varmasti toistekin, jos Seinäjoelle taas eksytään. 

Viikonloppu oli kyllä niin ihana ja onnistunut! Naurua riitti, minä ehkä pienen hullun maineen hommasin niskaani mutta niin siinä käy, kun käy liian harvoin missään, hehe...
Meitä oli viisi bloggaajaa avecceineen; Kerttu Modernisti Kodikas -blogista, Mervi ja Petri Moderni puutalo -blogista, Maarit Pieni Pilvenhattara- blogista sekä Sanna Inspired by love -blogista. Kiitos vielä seurasta teille kaikille ja erityisesti Winledille mahtavasta viikonlopusta!


19 heinäkuuta 2016

sisustuskohde Helsingissä - olohuoneen muutos


Heissan toverit! Palataanpas  Helsingin huudeille ja katsotaan tarkemmin, millaisia muutoksia 60 -luvun omakotitalon olohuoneessa oikein tapahtuikaan?

Lähtökohta oli löytää sisustukseen jokin "punainen lanka", kunnioittaen samalla talon ikää ja tyyliä. Asiakkaat toivoivat, että kalusteet saisivat jäädä, sillä ne olivat mieluisia ja taloon sopivia. Jotain selkeyttä huone selvästi kaipasi ja onneksi oltiin asiakkaiden kanssa niin samoilla aaltopituuksilla, ettei suuntaa tarvinnut kauaa hakea. 


Oli heti selvää, että huonekalujen järjestys oli muutettava toimivammaksi. Jo valmiiksi seinällä olleet Ikean Bestå -kaapit siirrätin vastakkaiselle seinälle toimittamaan tv-tason virkaa, ja niitä vastapäätä hankittiin kolme Ikean edullista Billy -hyllyä kirjoja ja pienesineitä varten. Asiakkailla on kauniita lasiesineitä ja tavaroita, jotka haluttiin saada paremmin esille. Billyt toimivat siinä oikein hyvin!

Kaksi vanhaa  nojatuolia pääsivät ikkunan eteen, ja sohva sai jäädä reunustamaan käytävää terassille.
Uudella järjestyksellä huone tuntui saavan monta neliötä lisää.


Uusina hankintoina Billyn lisäksi hankittiin Jotexilta iso, 250 cm x 350 cm matto, joka sitoo huonekalut toisiinsa ja tuo verhottomaan tilaan vähän pehmeyttä.

Seinien yleissävyksi valitsin luottovalkoisen, eli Tikkurilan sävyn F487, Höyhen. Varma valinta silloin, kun tilassa on vanhaa valkoista kattoa. Myös kellertävän lattian kanssa sävy toimii aina. 

Paper Collectiven Wrong Geometry - printti hankittiin tuoman vähän väriä tilaan. 



Kaiser Idellin upea klassikkovalaisin pääsi arvoiselleen paikalle. Teemu Järven Kinastelevat Korpit tilattiin katseenvangitsijaksi seinälle.

Olin kovasti ihastunut tähän Ikean sohvapöytään heti kun se tuli myyntiin, ja onnekseni asiakkaat pitivät siitä myös. Sävy on aivan täydellinen sohvan pariksi, ja pöytä on tarpeeksi iso sohvan ja nojatuolien väliin.


Asiakkaiden vanhat huonekalut ovat aivan ihanat, onneksi niitä ei tarvinnut vaihtaa! Vanha lattiavalaisin ja elämää nähnyt sarjapöytä löysivät heti paikkansa.

Kirjahyllyn yksityiskohtia.



Takka oli jäänyt vähän ankeaksi ja huomaamattomaksi elementiksi huoneen nurkkaan, eikä takkaa juuri käytetä kuin kynttilöiden polttamiseen. Seinä maalattiin beigeen taittavalla harmaalla joka tuo takan muodon paremmin esiin. Sävy on Tikkurilan Dolomiitti, J487.

Takan yläpuolella olevan maalaus on  Matti Pikkujämsän. Sohvatyynyt ovat Marimekon valikoimista. 

Olohuoneeseen hankittiin kaksi By Rydensin Decor -valaisinta tuomaan tunnelmavaloa. Toinen kiinnitettiin takkaseinälle ja toinen tv-seinälle. Harmikseni olohuoneeseen tilattua, näyttävää messinkistä kattovalaisinta ei ehditty toimittaa ennen kuvaussessioita, joten se katseenvangitsija nyt puuttuu kuvista. Kyseessä on kuitenkin tämän linkin valaisin messinkisenä (ei näytä olevan saatavana enää kuin antiikkihopeaisena). 
Mitä pidätte muutoksesta? 








11 heinäkuuta 2016

pieniä löytöjä


Käyn paikallisessa kierrätyskeskuksessa melkein viikoittain etsimässä löytöjä. Kaksi näitä Askon 60 -luvulla valmistamaa safarituolia lojui vinksin vonksin kasassa pimeässä nurkassa, ja mä tinkasin ne kymmenellä eurolla itselleni. Punainen maalipinta vaihtui suit sait mustaksi spraymaalilla ja hyväkuntoiset pellavakankaat pyöräytin koneessa. Nahkaiset käsinojat saivat jäädä sellaisiksi kuin olivat - patinoituneiksi ja elämää nähneiksi. Toinen tuoli odottaa vielä inspiraatiota - en ole ihan vielä päättänyt ovatko nuo sympaattisen ihania vai pelkästään kamalan rumia. 


Olen aivan hurahtanut viherkasveihin. Onneksi miehessäni virtaa pienen hortonomin veri, minä kun en ikinä muista niitä kastella tai hoivata. Tämä sitruunapuu makasi Ikean löytönurkassa puolikuolleena ja ostin sen kotiini viidellä eurolla noin kuukausi sitten. Ja voi miten se kukoistaa! Isoja sitruunoita roikkuu joka oksalla, ja nyt se on jopa alkanut kukkimaan. Ja tuoksu on mitä huumaavin.


Rakastan kaikkia pieniä ja isoja ruukkuja, purkkeja ja maljakoita. En muista ostaneeni juurikaan yhtään niistä uusina, vaan kaikki ovat joko saatuja, löydettyjä tai secondhandiä. 
Niitä ei koskaan voi olla liikaa, ja hassua kyllä, koskaan ei kotoa kuitenkaan löydy sopivaa maljakkoa kukille, vaikka niitä on kaapit ja hyllyt täynnä. Tarvitaan siis yhä lisää!

En ole mikään teenjuoja; kahdeksan kahvikuppia päivässä pikemminkin, mutta kun löysin näin suloisen teeastiaston kirpputorilta muutamalla eurolla, tekee teetä mieli juoda useamminkin. 
Ihanaa alkavaa viikkoa!








01 heinäkuuta 2016

ihmettelymoodissa



Hei vaan toverit! Kesäkuu meni ja heinäkuu tuli. Koko kevään kestänyt stressi ja kiire loppui vihdoin tällä viikolla kuin seinään, kun sain opintoni päätökseen ja valmistuin sisustajaksi. Näyttötutkintoihin perustuva ammattitutkinto oli just mua varten ja vaikka tahti olikin työharjoitteluineen kova, niin ei ollut paha rasti ollenkaan. 
Nyt tässä sitten ihmetellään, mille sitä alkaisi. Kova palo olisi yksityisyrittäjäksi alalle; työpaikkoja kun ei oikeastaan ole nimeksikään täällä pohjoisessa. Mutta sitä ajatusta täytyy vielä pyöritellä ja opiskella yrittäjyyteen liittyviä juttuja - mä en tiedä niistä oikeastaan mitään.




Mutta tosiaan, kesäkuussa ollaan tosiaan remontoitu yläkerrassa nuorimmaisen makuuhuone ja sen lisäksi aherrettu pihalla terassin kimpussa. Sehän jäi viime kesänä kesken, ja nyt on vakaasti päätetty että valmista pitää saada ja äkkiä, että päästään viimein tänä kesänä terassista nauttimaan. 
Terassin teon ohella myös puuverhoiltu talomme on saanut uuden maalipinnan - siinä se vasta urakka olikin!




Näissä kuvissa vanhaa makuuhuonettamme, joka toimii nykyisin tv-huoneena. Etsin kuukausia sopivaa mattoa huoneeseen, kunnes sopiva, 200 x 300 cm matto löytyi vihdoin Carpetvistalta. Maton okran ja siniharmaan sävyt on tosi kauniit ja sopii hyvin meidän harmaisiin seiniin ja mosaiikkiparkettiin. Eikä oo ihan jokaisella samanlaista! 



09 kesäkuuta 2016

Kuusivuotiaan valtakunta



Ollaan me kotonakin oltu ahkeria. Yläkerran kolmas makuuhuone on ollut piikki lihassani yli kaksi vuotta; isommille lapsille remontoitiin makuuhuoneet ekan vuoden aikana, tämä kuopuksen huone on ollut listalla kokoajan, mutta niin sitä vaan on lykätty ja lykätty. Tummat puolipaneelit ja mäntykatto ei oikein houkutelleet maalaamaan ja koko urakka tuntui niin vastenmieliseltä ettei mikään aiemmin.


Nyt keväällä kuitenkin tajuttiin, että hommiin on alettava. Syksyllä koulun aloittava kuopus ansaitsee huoneen jossa viihtyy ja jossa on tilaa leikkiä ja tehdä läksyjä. Vanha makkari toimi lähinnä varastona, ja lapsen lelut olivat pitkin taloa. 




Näin romanttinen unelma siitä sitten tuli. Eikä ollut edes lapsen toive (onneksi sisustus tuntui hänelle olevan aivan yhdentekevää) mutta kelpaa onneksi! Minäkin pääsin toteuttamaan kaikki salaiset mieltymykseni täällä. Romanttinen sisustustyyli kun ei ole yhtään mua. Puolipaneeli päätettiin säästää ihan käytännön syistä - huonekorkeus on yläkerrassa yli kolme metriä ja koska halkeilevat lastulevyseinät oli pakko levyttää kipsilevyillä, säästyi paneelin ansiosta rahaa ja hermoja. Lisää kuvia tulossa, jahka saadaan listat paikoilleen. Pellavaiset verhotkin pitäisi vielä löytää. Meillä on vielä tarkoitus rakentaa vinokaton alle korokeosa sängylle, ja se toimisi myös majana. Katsotaan kuinka pitkässä kuusessa se urakka sitten on!